Parkkeeraa ennen lomaa alamäkeen

Kuva: Ed Callow (Flickr)

Yksi oman väitöskirjaprosessini hankalimmista asioista on ollut paluu opinnäytteen äärelle pitkän tauon jälkeen. Toisinaan esimerkiksi kesälomien jälkeen syksyllä minulla on mennyt todella paljon aikaa hukkaan tämän takia.

Tauon jälkeen on unohtanut, mitä piti tehdä, ja työskentelyä alkaa helposti myös vältellä. On aina raskasta kohdata se tosiasia, että on hieman pihalla oman työnsä suhteen. Vasta viime aikoina olen tajunnut, miten pitkiin taukoihin kannattaa valmistautua. Avain on alamäkeen parkkeeraaminen.

Jos autossa on käynnistysvaikeuksia, se kannattaa pysäköidä alamäkeen. Näin voi lähtiessään aina turvautua mäkistarttiin. Samalla tavoin kirjoittaessa työskentely kannattaa lopettaa kohtaan, josta on helppo jatkaa.

Tätä strategiaa voi soveltaa joka päivä esimerkiksi kirjoittamalla työpäivän lopuksi muutaman rivin muistiinpanoja siitä, mitä huomenna pitää tehdä, tai jopa kirjaimellisesti lopettamalla virkkeen kesken. Erityisen tärkeää tämä tekniikka on kuitenkin silloin, jos edessä on hieman tavallista pidempi tauko.

Oikolue mutta älä korjaa

Yksi erittäin toimiva käytäntö onnistuu silloin, jos sinulla on jo olemassa tekstiä gradustasi tai esimerkiksi työn alla olevasta luvusta. Tulosta teksti ja lue se läpi viimeisenä tehtävänäsi ennen lomaa. Merkitse käsin tekstiin korjauksia ja muutoksia, jotka ovat tarpeellisia tai jotka parantavat tekstiäsi. Älä kuitenkaan enää tee näitä muutoksia gradutiedostoosi tietokoneelle vaan jätä käsin muokattu teksti itsellesi talteen.

Kun palaat loman jälkeen gradusi ääreen, voit aloittaa työskentelyn sillä, että siirrät tekemäsi korjaukset tietokoneelle. Tämä on hyvin mekaanista työtä, ja siksi siitä on helppo aloittaa. Samalla pääset mukavasti sisälle siihen, mitä oma tekstisi käsittelikään.

Jos taas olet sellaisessa vaiheessa, että loman jälkeen sinun pitäisi aloittaa jotain uutta, aloita tuo uusi jo ennen lomaa. Tee esimerkiksi ranskalaisilla viivoilla hahmotelma seuraavan osion sisällöstä. Kun sitten lomilta palatessasi aloitat uuden tekstin kirjoittamisen, sinun täytyy käytännössä vain purkaa ja täydentää jo tekemiäsi muistiinpanoja.

Konkreettinen tehtävälista

Jos kumpikaan edellä mainituista strategioista ei toimi, on tarjolla vielä kolmaskin vaihtoehto. Se on se, jota itse käytän tänä kesänä artikkeliväitöskirjani yhteenvetoa työstäessäni: Tee yksityiskohtainen tehtävälista. Luettele siinä konkreettisia tehtäviä, jotka sinun täytyy seuraavaksi tehdä ja jotka myös pystyt tekemään.

Minun tehtävälistassani on esimerkiksi lueteltu useita teemoja, joista minun pitää lukea lisää ja lisäksi myös lähteet, joita voin tässä hyödyntää. Samoin listassani on myös konkreettisia katkelmia, joita minun pitää siirtää aineistosta ja jo valmiista artikkeleista yhteenveto-osioon.

Olen varsin levollisella mielellä sen suhteen, että heti kesälomalta palatessani tiedän, mistä aloittaa. Ja uskoisin, että voin tästä syystä tänä kesänä myös lomailla varsin levollisin mielin.

3 thoughts on “Parkkeeraa ennen lomaa alamäkeen

  1. On huvittavaa, että vaikka gradu onkin nyt lähettämistä vaille valmis, olen törmännyt tähän ongelmaan silti esseideni parissa. En ole kirjoittanut varmaan kahteen vuoteen yhtäkään esseetä ja nyt niitä pitäisi tuottaa monta kerralla… Lomaa olen gradun jälkeen pitänyt kuukauden, joten tunnen olevani pihalla en vain aineestani, vaan koko opiskelusta.

  2. Myös tutkimuspäiväkirjan pitäminen voi auttaa palaamaan aina taakse päin ja tavoittelemaan sitä omaa ajatuskulkua, mutta toki sekin on sitten ekstrakirjoittamista! Toisaalta tutkimuspäiväkirjan ei tarvitse olla edes kovin tieteellistä tekstiä, koska se jää vain itselle, mä esim. olen vain purkanut siihen suoranaisella ajatuksenvirtatekniikalla asioita ja huomioita ja kysymyksiä. Tutkimuspäiväkirjaan voi myös merkitä lähteitä tai sitaatteja lähteistä ”talteen” niihin törmätessään. Jos päiväkirja on fyysinen, sitä voi pitää aina mukana ja jos tulee päivän mittaan jokin satunnainen ajatus tai ahaa-elämys, sen voi kirjoittaa saman tien ylös. Tätä myös eräs professori lämpimästi suositteli meille seminaarissa.

  3. Kiitos kommentista, Memu! Päiväkirja on minustakin tosi hyvä työkalu. Olen sen käyttöä käsitellytkin ainakin tuossa kirjassani. Oma väitöskirjani tulee olemaan varmaan alle 150 sivua, mutta väitöskirjapäiväkirjani on satojen sivujen mittainen! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *