U:n muotoinen kaari

Kuva: Antifama (Flickr)

Chip ja Dan Heathin loistavassa kirjassa Switch esittellään muotoiluyritys IDEO:n kuvaama projektin emotionaalisen kaaren malli. Sen mukaan projektin kaari on U:n muotoinen.

Projektin alussa motivaatio ja mieliala ovat korkealla. Uusia ideoita syntyy. Visio lopputuloksesta on mielessä hyvin konkreettisena.

Projektin edetessä eteen tulee kuitenkin vaikeuksia. Motivaatio on koetuksella. Konkreettiset ongelmat vaivaavat. Aikataulu pettää. Koko projektin mielekkyys kyseenalaistetaan. Chip ja Dan Heathin sekä IDEO:n sanoin: “Keskivaiheessa projekti tuntuu usein epäonnistumiselta.”

Lopulta, projektin lähestyessä loppuaan motivaatio ja mieliala taas kohoavat. Tällöin myös itsetunto vahvistuu: “Olemme viimein ratkaisseet ongelmat!”

Tuttua vai ei?

Tunnistamme varmasti kaikki nämä vaiheet. Olemme todennäköisesti monta kertaa käyneet vaiheet läpi. Oman kokemukseni mukaan myös opinnäytteen tekemisessä toteutuu usein juuri tällainen prosessi.

Oleellista on huomata, että emme kuitenkaan yleensä etukäteen ajattele prosessin etenevän juuri näin. Mielessämme on kuva suoraviivaisesti ja suhteellisen ongelmattomasti etenevästä prosessista, jonka lopputulos on ennalta arvattava.

Juuri kukaan ei lähtökohtaisesti ajattele: “Tulemme kohtaamaan odottamattomia haasteita ja lisäksi epäonnistumme toistuvasti kriittisissä asioissa.” Todellisuudessa epäonnistumisella on kuitenkin tärkeä rooli oppimisessa. Projektin keskivaiheilla, mielialan ollessa alhaalla ja motivaation hukassa, syntyvät nimittäin oivallukset.

Tällainen ajattelutapa luo tavallaan odotuksen epäonnistumisesta. Outoa kyllä, se tuntuu samalla myös optimistiselta. Kun epäonnistumisen näkee kiinteänä osana prosessia, ymmärtää myös, että se ei kuitenkaan ole prosessin lopputulos. Virheet eivät siis olekaan epäonnistumisia vaan oppimista.

Entäpä jos ajattelisit tästä eteenpäin varmuudella: “Tulen epäonnistumaan, tavalla tai toisella!”

4 thoughts on “U:n muotoinen kaari

  1. tää on yksinkertaisuudessaan loistava ajatus, tosiaankin, ja sopii hyvin loman aloitukseksi 🙂

  2. Hei. Olen graduntekijä, ja olen ilmeisesti tuolla U:n pohjalla tällä hetkellä. Asiaa ei lainkaan helpottanut se että lueskellessani optimistisena kirjoitusta “gradu valmiiksi 20 viikossa” panin merkille että minulla on kyseiseen rykäisyyn aikaa noin 17 viikkoa. Olen puolipäiväisesti töissä, toisen puolen päivästä saan tehdä gradua (ainakin teoriassa), ja gradun pitäisi olla työprojektien ohella vuoden loppuun mennessä valmis. Työprojektit onneksi liittyvät osittain graduuni mutta… Joulukuun loppu tuntuu vain olevan vähän turhan lähellä.

    Toisaalta olen pyöritellyt graduaihetta jo pitkään ja tehnyt paljon konkreettistakin sen eteen, vaikka aihe onkin muuttunut melko radikaalisti jo pariin otteeseen. Lopullisen(tapainen) rajaus tehtiin tuossa pari viikkoa sitten, ja periaatteessa on ihan selvää mitä minun pitäisi tehdä. Ongelma on siinä etten oikein tiedä mitä minun pitäisi tehdä _seuraavaksi_. Puhumattakaan siitä että uskoisin pystyväni saamaan gradun ja työt ajallaan valmiiksi. Vaikka samaan aikaan tiedän ettei gradu ole mikään mahdoton työ ja pohjatyötä on tehtynä jo kohtalaisen paljon.

    Ehkä pitäisi sallia itselleen mindflow-entryjen kirjoittelu gradublogiinsa, se saattaisi avata ainakin joitain ajatustukoksia. Tällä hetkellä kun rimani sinne kirjoitteluun on melkoisen korkealla…

    Ja loppuun pitänee vielä todeta selvennykseksi että vaikka lannistuinkin tuon yhden kirjoituksen aikaansaamasta havahtumisesta, tämä tuntuisi olevan oikein mainio blogi tueksi gradun kirjoittamiseen. Pari päivää sitten vasta löysin tieni tänne, mutta ihan sopivaan aikaan gradun kannalta 🙂

  3. Kiitos kommentista, Tuuli! Tiedän kyllä tuon tunteen siitä, että rima kirjoittaa verkkoon kasvaa! Kun oma työ ei suju, tuntuu vaikealta jakaa sitä.

    Periaatteessa on monenlaisia asioita, mitä voisit tehdä. Tuolla keskustelualueen puolella yksi graduntekijä asetti juuri tavoitteekseen kirjoittaa 2 sivua päivässä koko syyskuun ajan, laadusta välittämättä. Yksi vaihtoehto olisi ottaa vaikka viikko vapaata töistä ja mennä yliopiston tutkimusasemalle gradua tekemään.

    Ehkä sä voisit ekaksi kuitenkin kokeilla pomodoro-tekniikkaa. Löytyisikö se seuraava tehtävä asia sitä kautta, että on tarkkaan rajattu aika, joka pitää työskennellä keskeytyksettä.

Vastaa käyttäjälle Kimmo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *