Matthew McKayn ja Patrick Fanningin kirja Self-Esteem on erittäin kiinnostava kirja itsetunnosta ja erityisesti itsekriittisyydestä. Kirja käsittelee myös laajasti tavoitteita ja niiden saavuttamista.
McKayn ja Fanningin mukaan hyvä itsetunto koostuu kahdesta asiasta. Nämä ovat:
1) Rakentavat ajatukset itsestä
2) Kyky saavuttaa asioita, joita haluaa
McKay ja Fanning tuovat esille siis sen, kuinka tavoitteiden ja itsetunnon välillä on kiinteä yhteys: Ensinnäkin tavoitteiden saavuttaminen vahvistaa itsetuntoamme. Toisaalta taas hyvä itsetunto auttaa meitä saavuttamaan asioita. Sama pätee tietysti myös käänteisesti: Se, että emme saavuta tavoitteitamme, heikentää itsetuntoamme, ja tämä taas tekee uusien tavoitteiden saavuttamisen vaikeammaksi.
McKayn ja Fanningin mukaan ei ole selvää, johtuuko hyvä itsetunto tavoitteiden saavuttamisesta vai tavoitteiden saavuttaminen hyvästä itsetunnosta. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että pystymme itse vaikuttamaan sekä ajatuksiimme että siihen, saavutammeko tavoitteitamme.
Esimerkiksi seuraavat asiat estävät meitä saavuttamasta tavoitteitamme:
1) Riittämätön suunnittelu
2) Huono ajanhallinta
3) Epäonnistumisen pelko
4) Onnistumisen pelko
Riittämätön suunnittelu on yleisin este tavoitteiden tiellä. Tavoitteemme ovat usein suuria: Hanki uusi työpaikka. Aloita säännöllinen liikunta. Tee gradu. Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen onnistuu kuitenkin vain, jos pystymme jakamaan ne pieniksi, konkreettisiksi tehtäviksi.
Tavoite muuttuu konkreettisemmaksi miettimällä seuraavia kysymyksiä:
1) Mitä tietoa tarvitsen?
2) Miten paljon aikaa tarvitsen?
3) Miten paljon rahaa tarvitsen?
4) Kenen apua tarvitsen?
5) Mitä palveluita tai apuvälineitä tarvitsen?
6) Mikä on ensimmäinen merkki siitä, että olen saavuttamassa tavoitettani (ensimmäinen askel)?
7) Miten tiedän, että olen hyvää matkaa kohti tavoitettani (keskimmäiset askeleet)?
8) Miten tiedän, että olen saavuttanut tavoitteeni?
Myös tämä malli voi auttaa sinua suunnittelussa.
Huono ajanhallinta on myös hyvin yleinen este. Haluamme jotain, mutta käytännössä suurin osa ajastamme menee johonkin muuhun.
Ajanhallintaan voi auttaa seuraava harjoitus:
Tee lista kaikista rooleista, jotka sinulla on. Rooleja voivat olla esimerkiksi seuraavat: poikaystävä, perheenjäsen, työntekijä, ystävä, graduntekijä, urheiluseuran sihteeri ja niin edelleen. Ole konkreettinen: Kenen ystävä? Missä töissä? Sisällytä mukaan myös roolit, joita et ehkä vielä toteuta mutta joissa haluaisit nähdä itsesi.
Laita roolit tämän jälkeen tärkeysjärjestykseen. Merkitse tärkein roolisi ykkösellä, seuraavaksi tärkein kakkosella ja niin edelleen.
Lopulta seuraa vaikein osio: Vedä listasta yli ne roolit, joista sinun on luovuttava, jotta voit saavuttaa tärkeämpiä asioita.
Ajanhallintaan auttavat myös monet muuta apukeinot. Yksi hyödyllinen tapa on tehdä tehtävälistoja ja myös priorisoida tuolla listalla olevia tehtäviä. Yksinkertainen mutta välttämätön taito on myös se, että opettelet sanomaan ”Ei.”
Epäonnistumisen pelko voi myös tehokkaasti estää meitä saavuttamasta jotain sellaista, jota kuitenkin haluamme. McKayn ja Fanningin mukaan epäonnistumisen pelon voi selättää sillä, että alkaa purkaa sitä osiin. Tämän voi tehdä pohtimalla seuraavia kysymyksiä esimerkiksi päiväkirjaan:
1) Kuvaile pelkoasi. Mitä sellaista kerrot itsellesi tästä tavoitteesta tai asiasta, joka lisää pelkoasi?
2) Arvio pelkosi suuruus asteikolla yhdestä kymmeneen?
3) Mikä on prosentuaalinen todennäköisyys, että pelkäämäsi asiat toteutuvat?
4) Oleta, että pahin vaihtoehto tapahtuu. Mitkä ovat pahimmat mahdolliset seuraukset?
5) Minkälaiset ajatukset voivat tässä tilanteessa auttaa?
6) Minkälaiset teot voivat tässä tilanteessa auttaa?
7) Arvioi seuraukset uudestaan.
8) Arvioi pelkosi uudestaan asteikolla yhdestä kymmeneen.
9) Minkälaisia todisteita on siitä, että pahin mahdollinen lopputulos ei ehkä toteudu?
10) Minkälaisia muita mahdollisia lopputuloksia on?
11) Arvioi pelkosi vielä kerran asteikolla yhdestä kymmeneen.
12) Mikä on prosentuaalinen todennäköisyys, että pelkäämäsi asiat toteutuvat?
Onnistumisen pelko on myös yksi esteistä, jotka ovat meidän ja tavoitteemme välissä. Onnistumisen pelko voi tuntua paradoksaaliselta asialta. Eivätkö kaikki halua onnistua? Todellisuudessa hyvin moni pelkää myös onnistumista.
Onnistumisen pelko on pohjimmiltaan epäonnistumisen pelkoa. Ajattelemme, että tavoitteen saavuttamista seuraa jokin vielä suurempi epäonnistuminen tai pettymys, esimerkiksi seurustelun aloittamista hylätyksi tuleminen tai gradun valmistumista se, että emme saa työtä.
Jos kärsit onnistumisen pelosta, mieti esimerkiksi seuraavia ajatuksia:
Minä ansaitsen hyviä asioita. Pystyn saavuttamaan haluamani asiat ja myös pitämään rajat. Selviydyn pienistä vastoinkäymisistä hajoamatta kokonaan. Tärkeintä on toiminta ja liike eteenpäin.
Tällaisia ovat ne rakentavat ajatukset, joista itsetunto tavoitteiden saavuttamisen lisäksi rakentuu.