Tämä on gradun kirjoittamisen osa-alueita käsittelevän artikkelin toinen osa. Löydät artikkelin ensimmäisen osan täältä: Gradun kirjoittamisen osa-alueet 1

Tämä kahden artikkelin sarja tarkastelee gradun kirjoittamista kirjoittamisen kuuden osa-alueen näkökulmasta. Tavoitteena on hahmottaa, mitä kaikkea gradun kirjoittamiseen liittyy. Kirjoittamisen kuusi osa-aluetta ovat:

1) Kirjoittaminen on taitoa
2) Kirjoittaminen on luovuutta
3) Kirjoittaminen on prosessi
4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa

Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin näistä kolmea ensimmäistä, ja tässä osassa käydään läpi kolme jälkimmäistä.

4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
Aina kun kirjoitamme jotain yksittäistä tekstiä, kirjoitamme aina samalla jonkin tietyn tekstilajin edustajaa. Oli kyseessä sitten työhakemus, sähköposti, tekstiviesti, Facebookin statuspäivitys, runo, romaani, ylioppilasaine, opiskeluessee tai sitten gradu, tiedämme, että tekstin pitää olla tietyn tyyppinen. Sille on erilaisia vaatimuksia, ja sen tulee jollain tavalla muistuttaa muita saman tekstilajin edustajia. Opimme kirjoittamaan erilaisia tekstejä paljolti tarkkailemalla muita saman tekstilajin edustajia, mutta saatamme saada myös ohjausta ja opastusta joihinkin tärkeisiin tesktilajeihin.

Gradun kohdalla kirjoittaminen tekstilajin tuottamisena tarkoittaa ensinnäkin sitä, että gradulla on tietynlaisia muodollisia vaatimuksia, jotka meidän täytyy selvittää. Gradussa pitää olla suurin piirtein tietty määrä sivuja, siinä tulee olla kansilehti, tiivistelmä, sisällysluettelo ja lähdeluettelo. Siinä tulee olla tietynlainen rakenne, ja lukujen ja alalukujen otsikoinninkin pitää olla tietynlainen. Voi jopa olla, että marginaalien leveys on määrätty.

Graduntekijänä sinun täytyy siis selvittää, minkälainen tekstilaji gradu oikein onkaan. Tämän voi tehdä periaatteessa kolmella tavalla: lukemalla ja selailemalla valmiita graduja, lukemalla oppaita tai kysymällä joltain toiselta. Voi olla, että kannattaa tehdä kaikkea kolmea.

Opinnäytteet ovat siitä kummallisia tekstilajeja, että niitä kirjoittaessamme olemme aina aloittelijoita. Opinnäyte on hyvin tärkeä teksti, mutta sellainen tehdään yleensä vain kerran. Aloittaessamme emme oikein tiedä, minkälainen teksti meidän pitäisi kirjoittaa.

Tekstilaji sekä sen piirteet ja vaatimukset ovat läsnä gradun kirjoittamisessa monella muullakin tavalla kuin sivumäärälle tai marginaaleille asetettuina vaatimuksina. Gradu on tieteellinen teksti, ja siltä vaaditaan hieman samanlaista tyyliä ja retoriikkaa kuin muiltakin tieteellisiltä teksteiltä. Myös tämä asia voi hämmennystä ja epävarmuutta. Joskus graduntekijät ajattelevat esimerkiksi, että gradussa ei saa käyttää minä-sanaa. Tekstin pitäisi olla jotenkin persoonattomampaa. No, jos ohjaajasi ei halua graduusi minä-sanoja, jätä ne pois. Itse en olisi niin ehdoton.

On kuitenkin selvää, että gradussa vaadittu tyyli ja argumentointi ei ole aivan samanlaista kuin monissa muissa tekstilajeissa. Samoin gradussa ja muissa tieteellisissä teksteissä on erityiset konventiot esimerkiksi siihen, miten liität oman tekstisi muihin teksteihin, esimerkiksi lähdekirjallisuuteen. Sinun täytyy siis ehdottomasti miettiä gradultasi vaadittua tyyliä, katsoa muista teksteistä mallia ja kysyä ohjeita.

5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
Kirjoittaminen mielletään usein helposti yksinäiseksi puurtamiseksi, ja yleensä siihen tietysti sisältyykin vaiheita, jolloin istut yksin tietokoneen ääressä tuottamassa tekstiä. Tämä on kuitenkin vain kirjoittamisen yksi puoli. Gradun kirjoittaminen on myös sosiaalista toimintaa, monella eri tavalla samanaikaisesti.

Ensinnäkin gradun kirjoittamiseen liittyy erilaisia sosiaalisia tavoitteita. Kirjoitamme opinnäytteen saadaksemme tutkinnon ja esimerkiksi muuttaaksemme asemaamme työnhaussa. Gradun tekemiseen liittyy siis erilaisia sosiaalisia odotuksia ja latauksia.

Toisaalta emme kirjoita gradua tyhjiössä vaan tietyssä yhteisössä: omalle laitoksellemme, omassa yliopistossamme tai korkeakoulussamme ja myös oman alamme kansallisessa tai jopa kansainvälisessä yhteisössä. Näissä yhteisöissä on omanlaisia tapoja ja gradulle asetettuja odotuksia. Vaikka yksittäisellä gradulla ei välttämättä ole paljon lukijoita, on niitä aina kuitenkin jokunen. Kirjoitamme graduamme siis konkreettisesti myös tietyille ihmisille.

Lopulta gradun kirjoittamiseen sisältyy myös erilaisia kasvokkaisia vuorovaikutustilanteita, tapaamisia toisten ihmisten kanssa. Ainakin käymme tapaamassa ohjaajaamme sekä osallistumme mahdolliseen graduseminaariin. Näissä tilanteissa toimiminen vaatii myös tietynlaisia sosiaalisia taitoja. Nekään eivät ole itsestään selviä, sillä emme välttämättä ole vastaavanlaisissa tilanteissa koskaan aiemmin olleet.

6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa
Kuudes ja viimeinen kirjoittamisen osa-alue on kirjoittamisen sosiopoliittisuus. Sen lisäksi, että kirjoittaminen on toimintaa yhteisössä, ihmisten kanssa, tuossa yhteisössä on olemassa erilaisia valtarakenteita, jotka vaikuttavat kirjoittamiseen. Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta asialta muttei sitä todellisuudessa ole.

Ensinnäkin tämä tarkoittaa sitä, että sinä ja ohjaajasi ette ole tasa-arvoisia. Ohjaaja pystyy päättämään gradusi hyväksymisestä ja arvosanasta, ja hän pystyy myös vaikuttamaan opintoihisi muilla tavoin. Voit esimerkiksi tehdä gradussasi vaikka minkälaisia ratkaisuja halusi mukaan, mutta ohjaaja viime kädessä päättää, ovatko ne hyväksyttäviä.

Ohjaaja on tässä asetelmassa instituution edustaja. Hänen velvollisuutenaankin on valvoa, että gradusi täyttää ne vaatimukset, jotka yhteisö sille asettaa. Viime kädessä yhteisö päättää oletko sinä ja gradusi yhteisön myöntämän tutkinnon ja arvonimen arvoisia. Vaikka tämä valta-asetelma ei johtaisikaan väärinkäytöksiin, on selvää, että se vaikuttaa kirjoittamiseen monella tavalla. Et voi graduntekijänä toimia täysin niin kuin haluat vaan sinun on luovittava omien halujesi sekä ohjaajan ja yhteisön vaatimusten välissä.

Se, että sinuun graduntekijänä kohdistuu valtaa, ei kuitenkaan tarkoita, ettei sinulla itselläsi olisi valtaa. Jokaisella kirjoittajalla on. Myös tämän asian kanssa on tultava sinuiksi. Sinä päätät, minkälaisista asioista kirjoitat ja miten niistä kirjoitat. Tämä valta tuo myös sinulle vastuuta: Seisotko kirjoittamasi takana? Onko kirjoittamasi parhaan tietosi valossa totta? Ja vaikka valtarakennelmat sinuun graduntekijänä vaikuttavatkin, voit myös tuohon valtarakennelmaan itse vaikuttaa.

Myös tämä kirjoittamisen osa-alue on hyvin haastava. On ensinnäkin havaittava, mitä erilaisia valtarakennelmia on läsnä ja miten ne sinuun vaikuttavat. Tämän jälkeen on osattava toimia järkevästi.

Lopuksi
Esittelin eräällä gradun kirjoittamisen kurssilla tässä artikkelissa käsittelemiäni ajatuksia. Lopuksi kysyin kurssilaisilta, miltä tämä heistä vaikuttaa. Erään opiskelijan vastaus tuli nopeasti: ”Ahdistavalta!”

Edellä esittelemäni luettelo on kieltämättä hyvin pitkä. Gradun kirjoittajan on hallittava valtava määrä asioita. Tässäkin tapauksessa tieto voi aluksi lisätä tuskaa. Toisaalta ajattelen kyllä, että näiden kaikkien gradun kirjoittamisen osa-alueiden hahmottaminen on loppujen lopuksi helpottavaa. Alueita ja vaatimuksia on toki monta, mutta silti niitä on vain rajallinen määrä. Lisäksi osassa olet jo valmiiksi hyvä, eikä kaikessa edes koskaan tarvitse olla hyvä. Gradun kirjoittaminen on mahdollista, vaikka kaikki edellä mainittu ei loistavasti sujuisikaan. Aina voit myös pyytää apua ja neuvoja.

Gradun kirjoittamisen jakaminen tällä tavoin eri osa-alueisiin saattaa auttaa myös hahmottamaan erilaisia ongelmia paremmin. Jos gradun tekeminen ei suju, voit edellä esitellyn jaottelun avulla pohtia, mihin ongelmat liittyvät. Ehkäpä sinulla on vaikeuksia hallita prosessia: et ehkä saa itseäsi työskentelemään sujuvasti tai ehkäpä et edes hahmota, mitä kaikkea sinun pitäisi tehdä. Vastaavasti ongelma voi liittyä luovuuteen: istut joka päivä tietokoneen ääressä mutta et saa mitään aikaiseksi. Tai sitten ongelmasi saattavat liittyä kirjoittamisen sosiaaliseen puoleen: et ehkä uskalla hakea ohjausta tai et osaa tehdä sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos pystyt pilkkomaan ongelmaa tällä tavoin, voi olla paljon helpompi etsiä sille ratkaisua. Gradun kirjoittaminen ei enää ole epämääräinen möykky, joka ei vaan suju. Ymmärrät, että jotkin tietyt asiat siinä eivät suju, ja niihinkin on mahdollista etsiä ratkaisuja.

Tämä artikkeli on eräänlaista gradun kirjoittamisen taustateoriaa. Sen tavoitteena on auttaa paremmin hahmottamaan, mitä gradun kirjoittaminen oikein on. Toivon, että tekstini herättää ajatuksia ja antaa myös työkaluja gradusi työstämiseen. Kuulisin mielelläni aiheesta myös kommentteja: Mikä jäi epäselväksi? Mistä tuntui olevan hyötyä? Mistä olet eri mieltä?

Seuraavaksi voit lukea esimerkiksi nämä artikkelit:
Gradun aloittaminen
Gradun suunnitteleminen

Kuva: kainet (Flickr)